TAKAISIN PÄÄSIVULLE
------------
Käyttöjärjestelmät: Windows 10 ja 11 |
Windows 8 | macOS ja iOS
Windows 7 | Vista | XP |
Linux
------------
Ohjelmointi: | Windows
(C#) | macOS (Swift) | macOS
(SwiftUI) | Java | Tietokannat
| Albumi-sovellus | Herbaario-sovellus
------------
Kotiverkko | Omat
kotisivut
------------
Varmuuskopiointi | Kopiointi
Windows <-> Mac
------------
Multiboot
------------
Kone kuntoon | SSD:n
asennus | Päivitys | Korjaaminen
| Huoltokertomuksia
------------
Hyötysovellukset| ffmpeg
| Bloatware | Huoltosovellukset
Otsakekuva työpöydästä. Vasemmalta Yamaha-viritinvahvistin, Denon
dvd-soitin ja sen päällä HP-41C. Pöydällä viritinvahvistimen
kaukosäädin, Logitech M305 langaton hiiri, Logitech langallinen
näppäimistö (yleensä tässä on Ducky-näppäimistö), Eizo EV2456 -näyttö,
näytön takana Eaton 3S700 UPS, näppäimistön oikeassa ylänurkassa vanha
usb-hubi hiirelle ja näppäimistölle, oikealla W10-läppäri Samsung AtivBook
8 ja sen takana MacMini 2018 (jossa kolme käyttöjärjestelmää). Mac Ministä
vasempaan ulkoinen ssd M.2 jossa pidän datatiedostoja. HP Officejet Pro
8720 on kuvan ulkopuolella ethernet-johdon päässä. Vaihdettaessa
tietokoneesta toiseen on siirrettävä koneesta toiseen viritinvahvistimeen
menevä johto sekä usb-hubiin menevä johto. - Ikkunasta näkyisi
järvimaisema, ellei olisi pimeää.
Tietotekniikkaharrastukseni historia lyhyesti
Suuri kiinnostukseni tietotekniikkaan alkoi opiskeluaikana 1960-luvun
lopulla ensimmäisen Algol-ohjelmointikurssin myötä ja myöhempien monien
atk-tekniikan kurssien parissa. Aluksi oli kaksi tietotekniikkaan liittyvää
työpaikkaakin, kunnes hyppäsin muulle alalle ja palasin takaisin
tietotekniikka-ammattiin vuonna 2000 ja jäin siitä eläkkeelle 2011.
Mutta ennen muuta tietotekniikka on ollut ja on edelleen tärkeä ja
inspiroiva harrastus. Omakohtainen harrastus alkoi heti siitä lähtien, kun
ensimmäiset VIC-20:set tulivat Suomessa myyntiin. Olin ensimmäisten koneen
Suomesta hankkineiden joukossa syksyllä 1982. Samoin kun Commodore 64 tuli
Suomessa myyntiin, hankin sen heti syksyllä 1983. Koneiden rakenne,
ohjelmointi ja alkava netti kiinnosti, ja pelit niiden teknisen toteutuksen
näkökulmasta. Herbaarioni ylläpitosovellus sai alkunsa.
Seuraavaksi markkinoille jo alkoikin tulvia erilaisia kotikoneita. Euroopan
mikrolehtien testien perusteella hankin Amiga 1000:n heti kun se saapui
Suomen markkinoille, eli joulukuussa 1986, sen näppäimistö oli tehty
tarroilla suomenkieliseksi. Opettelin C-kielen ja erilaisia kiinnostavia
ohjelmia alkoi syntyä. Keväällä 1989 perheeseen hankittiin lisäksi Amiga
2000 ja videoeditointiin soveltuva lisälaite (genlock). Amigat olivat
aktiivikäytössä muiden koneiden rinnalla syksyyn 2004 kunnes möin ne
nettihuutokaupassa.
Tietokoneharrastukseni sai paljon inspiraatioita työpaikan asioista, ja tein
monia sovelluksia töitäni helpottaakseni jo Commodore 64:llä. Kyseisiä
töitä tein sitten varsinkin aluksi vain kotona illalla, kun työpaikalla ei
ollut sopivia tietokoneita. Myöhemmin työpaikalle hankittiin
Unix-keskustietokone tyhmine päätteineen ja sama C-koodi (header-tiedostoja
lukuunottamatta) kävi sekä töissä että kotona Amigalle. Ohjelmia kehitin
kotona, mutta sitten niitä saattoivat käyttää työpaikalla muutkin kuin minä.
PC-maailman noustessa hankin kotiin joulukuussa 1989 kannettavan Toshiba
1600 opetellakseni mitä DOS on. Tein C-kielisiä ohjelmia TurboC-kääntäjällä.
Työpaikalla oltiin tähän aikaan siirtymässä PC- ja DOS-maailmaan hankkimalla
työntekijöille PC:itä.
Vuoden 1996 tienoilla hankin ensimmäisen oman pöytä-PC:n (Osborne)
käytettynä ja opiskelin Linuxia ja lisää C-ohjelmointia. Tässä oli ongelmana
se, että isompaa kovalevyä kuin joku 512 megaa ei emolevy hyväksynyt.
Hylkäsin koneen vuonna 2000 hankittuani ajanmukaisen pöytä-PC:n ja sinne
toiselle levylle Red Hat Linuxin ja toiselle Windows 98SE:n, myöhemmin
Windows 2000:n. Ohjelmointiharrastukseni oli Linuxissa, koska järkevästi
toimivia ilmaisia sovelluskehitysympäristöjä ei Windowsille ollut. Sitten
kun löysin SharpDevelop -työkalun, hylkäsin Linuxin ja siirsin
ohjelmointiharrastuksen Windows-ympäristöön. Myöhemmin aloin käyttää Visual
Studio Express -ympäristöjä ja tällä hetkellä Windows-ympäristössä on
käytössä Visual Studio 2019. Vuodesta 2012 olen rinnalla ollut
Mac-ympäristössä ja tehnyt myös sinne sovelluksia Xcode-työkalulla. Paljon
on riittänyt hommaa valokuvien skannaamisessa ja Albumi- ja
Herbaariosovellukseni ja niiden tietokantojen ylläpidossa ja kehittämisessä.
Töissä ollessani tein runsaasti työtöitä kotona iltaisin. Se oli tehokasta
ja mukavaa, kun alkuaikoina kotona oli paremmat tekniset välineet kuin
töissä.
Tällä hetkellä (8/2021) jatkuvassa käytössä olevat laitteeni ovat:
a) Mac Mini 2018, jossa on sisällä uusimmat kolme käyttöjärjestelmää:
Monterey, BigSur ja Catalina, työtiedostot ulkoisella ssd-levyllä
b) Asus Zenbook UX5401 -läppäri, jossa on Windows 11
Lisäksi perheessä on vaimon Mac Mini, jonka admin olen. Kesällä 2021 sitten
romutin tarpeettomana toimivan mutta laiskan vuoden 2006 PC:n. Siinä olivat
säilyneet ehjinä ja alkuperäisinä emolevy, prosessori ja kotelo, ja lähes
kaikki muu on päivitetty.
Lisäksi perheessä on edelleen hengissä muutama käytettynä hankittu tai saatu
vanha kone Näitä oli 2000-luvulla käytössä lastenlasten nettipelikoneina
alkuvaiheessa runsaasti, mutta nykyään useimmilla lapsilla on kylään
tullessa mukanaan omat paljon tehokkaammat koneet (kännykät).
Lähisukulaisia olen tarvittaessa auttanut tietokoneongelmissa ja uusien
koneiden hankinnassa.
Tietokoneet
Oheisessa taulukossa on perheemme tietokoneet, mukana eivät ole tabletit
eikä kännykät. Violetit rivit ovat romutetut tai pois myydyt koneet (kaikkia
ThinkPadejä ei tässä ole), muut ovat käyttökunnossa vaikkakin jotkut
fyysisesti viallisia (esimerkiksi ääni tai usb-portti ei toimi). Taulukon
neljä ylintä konetta ovat aktiivikäytössä, eräät muut satunnaisemmin, ja
loput valkoriviset tällä hetkellä tyttären käytössä. Vuosi-sarake
kertoo koneen valmistusvuoden.

Benchmark-sarake kertoo Prime Benchmark -sovelluksen antaman tuloksen, joka
kertoo osapuilleen sen miten tehokkaasta Windows-koneesta on kyse (yhdessä
Macissä oli aiemmin BootCamp-osiossa Windows 7).
Osa koneista on hankittu tai saatu käytettyinä ja olen kunnostanut ne. Kun
hankin uutta konetta, niin noudatan seuraavia periaatteita: ajankohdan
tehokas ja nykyaikainen, laadukkaista komponenteista koottu hiljainen kone,
joka ominaisuuksiltaan sopii ajateltuun tarkoitukseen. Tällä periaatteella
hankin onnistuneesti myös vuoden 2006 D-CODE-koneeni jonka romutin 2021
ehjänä mutta hitaana.
UPS-laite on hyvä lisä tietokonelaitteiston turvaksi. Meillä on huono sähkö,
ja lyhyet katkokset ovat yleisiä. UPSin perässä on 2-3 tietokonetta ja kaksi
näyttöä. UPS-laite on liitetty suoraan seinäpistorasiaan. Työpisteeseen
tulevat sähköt on suojattu sähkökaappiin, pääkeskukseen ja pistorasiaan
asennetuilla ylijännitesuojilla.
Yhteystiedot
Otan mielelläni vastaan asiallisia kommentteja näiden tietotekniikkasivujen
sisällöstä ja niiden kehittämisestä:

--------------------
(sivua muokattu 3.3.2022)