Tietokoneharrastus

Otsakekuva työpöydästä. Vasemmalta Yamaha-viritinvahvistin, Denon dvd-soitin ja sen päällä HP-41C. Pöydällä viritinvahvistimen kaukosäädin, Logitech M305 langaton hiiri, Logitech langallinen näppäimistö (yleensä tässä on Ducky-näppäimistö), Eizo EV2456 -näyttö, näytön takana Eaton 3S700 UPS, näppäimistön oikeassa ylänurkassa vanha usb-hubi hiirelle ja näppäimistölle, oikealla W10-läppäri Samsung AtivBook 8 ja sen takana MacMini 2018 (jossa kaksi käyttöjärjestelmää). Mac Ministä vasempaan ulkoinen ssd M.2 jossa pidän datatiedostoja. HP Officejet Pro 8720 on kuvan ulkopuolella ethernet-johdon päässä. Vaihdettaessa tietokoneesta toiseen on siirrettävä koneesta toiseen viritinvahvistimeen menevä johto sekä usb-hubiin menevä johto. - Ikkunasta näkyy järvimaisema, ellei olisi pimeää.

Tietotekniikkaharrastukseni historia lyhyesti

Suuri kiinnostukseni tietotekniikkaan alkoi opiskeluaikana 1960-luvun lopulla ensimmäisen Algol-ohjelmointikurssin myötä ja myöhempien monien atk-tekniikan kurssien parissa. Aluksi oli pari tietotekniikkaan liittyvää työpaikkaakin, kunnes hyppäsin muulle alalle ja palasin takaisin tietotekniikka-ammattiin vuonna 2000 ja jäin siitä eläkkeelle 2011.

Mutta ennen muuta tietotekniikka on ollut ja on edelleen tärkeä ja inspiroiva harrastus. Omakohtainen harrastus alkoi heti siitä lähtien, kun ensimmäiset VIC-20:set tulivat Suomessa myyntiin. Olin ensimmäisten koneen Suomesta hankkineiden joukossa syksyllä 1982. Samoin kun Commodore 64 tuli Suomessa myyntiin, hankin sen heti syksyllä 1983. Koneiden rakenne, ohjelmointi ja alkava netti kiinnosti, ja pelit niiden teknisen toteutuksen näkökulmasta. Herbaarioni ylläpitosovellus sai alkunsa.

Seuraavaksi markkinoille jo alkoikin tulvia erilaisia kotikoneita. Euroopan mikrolehtien testien perusteella hankin Amiga 1000:n heti kun se saapui Suomen markkinoille, eli joulukuussa 1986, sen näppäimistö oli tehty tarroilla suomenkieliseksi. Opettelin C-kielen ja erilaisia kiinnostavia ohjelmia alkoi syntyä. Keväällä 1989 perheeseen hankittiin lisäksi Amiga 2000 ja videoeditointiin soveltuva lisälaite (genlock). Amigat olivat aktiivikäytössä muiden koneiden rinnalla syksyyn 2004 kunnes möin ne nettihuutokaupassa.

Tietokoneharrastukseni sai paljon inspiraatioita työpaikan asioista, ja tein monia sovelluksia töitäni helpottaakseni jo Commodore 64:llä. Kyseisiä töitä tein sitten varsinkin aluksi vain kotona illalla, kun työpaikalla ei ollut sopivia tietokoneita. Myöhemmin työpaikalle hankittiin Unix-keskustietokone tyhmine päätteineen ja sama C-koodi (header-tiedostoja lukuunottamatta) kävi sekä töissä että kotona Amigalle. Ohjelmia kehitin kotona, mutta sitten niitä saattoivat käyttää työpaikalla muutkin kuin minä.

PC-maailman noustessa hankin kotiin joulukuussa 1989 kannettavan Toshiba 1600 opetellakseni mitä DOS on. Tein C-kielisiä ohjelmia TurboC-kääntäjällä. Työpaikalla oltiin tähän aikaan siirtymässä PC- ja DOS-maailmaan hankkimalla työntekijöille PC:itä.

Vuoden 1996 tienoilla hankin ensimmäisen oman pöytä-PC:n (Osborne) käytettynä ja opiskelin Linuxia ja lisää C-ohjelmointia. Tässä oli ongelmana se, että isompaa kovalevyä kuin joku 512 megaa ei emolevy hyväksynyt. Hylkäsin koneen vuonna 2000 hankittuani ajanmukaisen pöytä-PC:n ja sinne toiselle levylle Red Hat Linuxin ja toiselle Windows 98SE:n, myöhemmin Windows 2000:n. Ohjelmointiharrastukseni oli Linuxissa, koska järkevästi toimivia ilmaisia sovelluskehitysympäristöjä ei Windowsille ollut. Sitten kun löysin SharpDevelop -työkalun, hylkäsin Linuxin ja siirsin ohjelmointiharrastuksen Windows-ympäristöön. Myöhemmin aloin käyttää Visual Studio Express -ympäristöjä ja tällä hetkellä Windows-ympäristössä on käytössä Visual Studio 2019. Vuodesta 2012 olen rinnalla ollut Mac-ympäristössä ja tehnyt myös sinne sovelluksia Xcode-työkalulla. Paljon on riittänyt hommaa valokuvien skannaamisessa ja Albumi- ja Herbaariosovellukseni ja niiden tietokantojen ylläpidossa ja kehittämisessä.

Töissä ollessani tein runsaasti työtöitä kotona iltaisin. Se oli tehokasta ja mukavaa, kun alkuaikoina kotona oli paremmat tekniset välineet kuin töissä.

Tällä hetkellä (8/2021) jatkuvassa käytössä olevat laitteeni ovat:
a) Mac Mini 2018, jossa on sisällä uusimmat kolme käyttöjärjestelmää: Monterey, BigSur ja Catalina, työtiedostot ulkoisella ssd-levyllä
b) Samsung AtivBook 8 -läppäri, jossa on Windows 10

Lisäksi perheessä on vaimon Mac Mini, jonka admin olen. Kesällä 2021 sitten romutin tarpeettomana toimivan mutta laiskan vuoden 2006 PC:n. Siinä olivat säilyneet ehjinä ja alkuperäisinä emolevy, prosessori ja kotelo, ja lähes kaikki muu on päivitetty.

Lisäksi perheessä on edelleen hengissä muutama käytettynä hankittu tai saatu vanha kone Näitä oli 2000-luvulla käytössä lastenlasten nettipelikoneina alkuvaiheessa runsaasti, mutta nykyään useimmilla lapsilla on kylään tullessa mukanaan omat paljon tehokkaammat koneet (kännykät).

Lähisukulaisia olen tarvittaessa auttanut tietokoneongelmissa ja uusien koneiden hankinnassa.

Tietokoneet

Oheisessa taulukossa on perheemme tietokoneet, mukana eivät ole tabletit eikä kännykät. Violetit rivit ovat romutetut tai pois myydyt koneet (kaikkia ThinkPadejä ei tässä ole), muut ovat käyttökunnossa vaikkakin jotkut fyysisesti viallisia (esimerkiksi ääni tai usb-portti ei toimi). Samsung-läppäri ja Macit ovat aktiivikäytössä, muut satunnaisemmin, ja siniriviset tällä hetkellä tyttären käytössä. Vuosi-sarake kertoo koneen valmistusvuoden.
Tietokonetaulukon minikuva

Suurempi kuva

Benchmark-sarake kertoo Prime Benchmark -sovelluksen antaman tuloksen, joka kertoo osapuilleen sen miten tehokkaasta Windows-koneesta on kyse (yhdessä Macissä oli aiemmin BootCamp-osiossa Windows 7).

Osa koneista on hankittu tai saatu käytettyinä ja olen kunnostanut ne. Kun hankin uutta konetta, niin noudatan seuraavia periaatteita: ajankohdan tehokas ja nykyaikainen, laadukkaista komponenteista koottu hiljainen kone, joka ominaisuuksiltaan sopii ajateltuun tarkoitukseen. Tällä periaatteella hankin onnistuneesti myös vuoden 2006 D-CODE-koneeni jonka romutin 2021 ehjänä mutta hitaana.

UPS-laite on hyvä lisä tietokonelaitteiston turvaksi. Meillä on huono sähkö, ja lyhyet katkokset ovat yleisiä. UPSin perässä on kaksi tietokonetta näyttöineen. UPS-laite on liitetty suoraan seinäpistorasiaan. Työpisteeseen tulevat sähköt on suojattu sähkökaappiin, pääkeskukseen ja pistorasiaan asennetuilla ylijännitesuojilla.

Yhteystiedot

Otan mielelläni vastaan asiallisia kommentteja näiden tietotekniikkasivujen sisällöstä ja niiden kehittämisestä:

--------------------
(sivua muokattu 4.11.2021)