
Pääsivu | Kasvien kerääminen | Puutarha | 1980-luvun atk | Pyöräily | Valokuvaaminen | Tietotekniikka
| Remontti
Korjaustyöt ja remontointi
Olen maallikko rakennusteknisissä töissä, mutta vuosien varrella
olen vähitellen opetellut tekemään erilaisia töitä. Kaikki alkoi
siitä, kun juuri naimisiin mentyämme piti kotiin saada huonekaluja.
Lastulevystä sahaamalla ja naulaamalla syntyivät ensimmäiset
huonekalut eli sohva, kirjahylly ja parisänky. Työ tekijäänsä opetti
vuosien kuluessa. Vuosien varrella olen remontoinut omia ja lasten
koteja ja rakentanut omakotitalon eli vapaa-ajan asuntomme.
Putkimiehen ja sähkömiehen hommat olen tilannut ulkopuolelta, ja
joskus myös muitakin rakennustöitä, joissa erikoisammattimies on
paikallaan.
Keittiö
Vuosien varrella olen tehnyt eri asuntoihin seitsemän keittiötä.
Useimmat keittiöt ovat olleet Isku-keittiöitä.
Keittiöissä pitää ottaa huomioon se, että ennemmin tai myöhemmin
lavuaarin viemäri, vesijohtoliitos tai astianpesukone alkaa vuotaa.
Jos keittiökalusteen alla on pelkkä lattiapohja (betoni tai
lastulevy), niin sinne voi ehtiä kertymään melkoinen lammikko ennen
kuin vuoto huomataan. Ja vesi ehtii imeytyä ja valua parketin alle
jne. Joten paras lattiamateriaali keittiöön on laatoitus, muovimatto
tai vastaava vettä pelkäämätön materiaali, joka vedetään seinästä
seinään ja siis myös keittiökaapiston alle. Jos lisäksi tiskipöydän
ja astianpesukoneen alle laitetaan 2 % kallistus niin vuotava vesi
löytää nopeasti tiensä kokkaajan varpaisiin. Jos kallistuksia ei ole
mahdollista tehdä tai laatoitusta tai muovimattoa ei haluta, niin
muovikaukalot koneiden alla ovat toimiva ratkaisu.
Jos keittiön käyttäjä ehdottomasti haluaa lattialle parketin, niin
sekin on aiheellista asentaa kaapiston alle ja tiivistää tiskipöydän
ja astianpesukoneen alla saumat. Lisäksi on otettava huomioon
parketin usean millimetrin elämisvara laittamalla parketin ja seinän
rakoon jatkeeksi sikaflexiä, ja päälle joustava vesieriste
vahvistettuna lasikuitukankaalla.
Tiskipöydän ja astianpesukoneen takaseinä on aiheellista varan
vuoksi vesieristää. Seinän ja lattian liitoskohta on tehtävä
huolella vesitiiviiksi ottaen huomioon, että alueella voi tapahtua
rakenteiden liikkumista vuodenaikojen vaihtuessa.
Jääkaappi-pakastimen alla olevan lattia-alueen osalta on myös
aiheellista varautua vesivuotoon, koska jääkaappi-pakastin voi mennä
epäkuntoon ja valuttaa sulamisveden lattialle. Lisäksi
kondenssivesisäiliö voi täyttyä moskasta ja valuttaa vedet
lattialle. Näiden takia seinän ja lattian liitos on aiheellista
tiivistää tai tehdä sinne silikonista "tulvavalli" ja lisäksi
laittaa jääkaapin alle suojakaukalo.
Lisäksi keittiöön kannattaa asentaa vuotovaroitusjärjestelmä
erityisesti jos lattiamateriaali on parketti tai muu vedelle
sopimaton. Ensin tulee miettiä mihin vesi tippuu, jos jokin putken
liitos alkaa vuotaa. Tippumiskohdan voi usein itse määrätä tekemällä
putken ympärille silikonikauluksen, josta vesi sitten tippuu alas.
Tippumiskohtiin tehdään lattialle allas: altaan pohjana toimii
lattia jolle maalataan sopivalla maalilla vesitiivis pohja, ja
reunat esimerkiksi kulmalistan pätkistä, jotka liimataan huolella
lattiaan silikonilla ja tiivistetään sisäpuolelta. Tämän altaan
pohjalle kiinnitetään kosteusanturi. Lisäksi laitetaan
kosteusanturit astianpesukoneen muovikaukaloon ja tiskipöydän alla
olevan kaapin pohjalle. Kosteusantureita ja vuotoindikaattoreita
("liikennevaloja" ja hälyttimiä) toimittaa esimerkiksi
Insinööritoimisto Veteste. Ne on helppo itse asentaa.
Kylpyhuone
Kylpyhuoneessa olennainen lähtökohta on se, että tavoiteltu
lopputulos suunnitellaan huolella. Kylpyhuoneen koko, seinien
rakenne, lattian rakenne, lattialämmitys, pyykinpesukoneen sijainti,
lattiakaivon sijainti, vesikalusteiden sijainti, valaisimet,
sähkörasiat, vikavirtasuojauksen toteutus, vesiputkien
sijoittaminen, alaslasketun katon rakenne, ilmanvaihto jne.
Yksityiskohtia on lukuisia. Asunto-osakeyhtiössä taloyhtiö yleensä
haluaa ennen remonttia kunnon suunnitelmat ja muissa rakennuksissa
rakennustarkastaja.
Kylpyhuoneen kokoon kannattaa kiinnittää huomiota. Mitä kaikkea
sinne on tarkoitus laittaa ja mitä toimintoja siellä on tarkoitus
tapahtua?
Asunto-osakeyhtiössä kylpyhuoneremonttia ei nykyään saa tai ainakaan
kannata tehdä itse vastuukysymysten takia. Työ on parempi teettää
vesieristyssertifikaatin omaavalla henkilöllä, joka on asiallisen ja
pitkähkön aikaa toimineen firman palveluksessa. Lisäksi olennaisen
tärkeää on hankkia työlle ulkopuolinen asiantunteva valvoja eli
vastaava mestari. Joten projektin vaiheet ovat:
rakennesuunnittelijan hankinta, vastaavan mestarin hankinta,
vastaavan kvv-työnjohtajan hankinta, rakennesuunnitelmien
teettäminen, lvi- ja sähkösuunnitelmien teettäminen, lupien haku
taloyhtiöltä ja tarvittaessa rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupien
saannin jälkeen on sitten löydettävä lvi-asentaja, sähköasentaja ja
rakennustekniset työt (seinät ja pinnat) tekevä firma. Projektin eri
vaiheissa vastaavasta mestarista on paljon hyötyä, ja hänen kanssa
sopimusta tehdessä onkin aiheellista sopia myös tästä avustamisesta.
Rakennustyöt tekevän firman kanssa on aiheellista tehdä kirjallinen
sopimus, joihin löytyy asiallinen lomakepohja (RT 80264).
Maksusuunnitelman tulee olla jälkipainotteinen ja sidottu työ
tulokseen, esimerkiksi xxx euroa, kun vesieristys on valmis ja
tarkastettu, ja loput xxx euroa, kun työ on valmis ja vastaanotettu.
Kylpyhuonetta rakentavan firman tekemisien valvonta on erittäin
tärkeää. Eli työmaalla on syytä käydä usein ja jos siellä havaitsee
mielestään jotain erikoista, niin on keskusteltava vastaavan
mestarin kanssa. Vastaava mestari käytännössä käy harvoin työmaalla,
joten tätä omaa valvontaa tarvitaan. Oma valvonta on tarpeen senkin
takia, ettei muiden urakoitsijoiden (lvi- ja sähköasentajien) työ
esty tai hankaloidu tarpeettomasti pintojen kiinni laittamisen
takia.
Tämän koko ruljanssin hoidin vuonna 2011, kun tein täysremontin
kodissamme.
Olen tehnyt kahdessa kohteessa kokonaan kylpyhuoneet 1990-luvulla,
ja tämä oli siis aikana ennen kuin vaadittiin
vesieristyssertifikaatteja. Kolmannessa paikassa taloyhtiö asennutti
vesieristeet, mutta saimme itse laatoittaa ja saumata.
Seinän ja lattian liitoskohta tulee siistiksi, kun lattialaattaa on
nostettu seinälle:

Lattia
Lattiamateriaali kannattaa valita omien mieltymysten ja
käytännöllisyyden perusteella. Eteiseen sopii mainiosti keraaminen
laatoitus, lastenhuoneeseen korkki, keittiöön keraaminen laatoitus
tai muovimatto tai korkki ja muualle normaalisti parketti.
Kerrostaloissa tulee ottaa huomioon askeläänieristys, joten lattiaan
suoraan liimattava palaparketti ei yleensä käy. Uivan parketin alle
laitetaan eristeeksi esimerkiksi Tuplex-mattoa, joka koostuu
muovikelmuista ja styrox-palloista. Tämä sopii mainiosti betoni- ja
kipsilevyalustalle, mutta puualustalla tulee käyttää pahvia.
Kerrostalon lattialaatoituksen (keittiö, olohuone, eteinen)
askeläänieristykseen on saatavissa muutamia tuotteita, esimerkiksi
kumista, bitumista ja korkkipaloista koostuva Mapesonic-matto, joka
liimataan alustaan. Koska matto on kimmoisaa, on keraamisten
laattojen oltava suuria, jotta laatan nurkkaan astuminen ei
"keikuta" laattaa.
Eteisen laattalattiaa asennetaan, kuvassa näkyy askeläänieristys:

Tässä valmis eteinen, vaatenaulakkoa ei näy, se on vasemmalla:

Katto ja seinät
Jos on valinnanvaraa, niin helpoin seinämateriaali on kipsilevy.
Kipsilevyseinää rakennettaessa on järkevintä käyttää kertopuisia
väliseinätolppia, eikä siis metallisia. Puisten tolppien käsittely
tavalllisilla käsityökaluilla on helpompaa ja myös sähkömies kiittää
jos niitä käytetään. Väliseinät on aiheellista aina eristää
mineraalivillalla. Myös lattian ja alapuun välin ilmarako tulee
tukkia esimerkiksi akryylimassalla.
Kattojen tasoitus on iso työ, joka vaatii aikaa ja hyvää selkää.
Vuonna 2011 poistin noin 70 m2:n alalta vanhan rypyisen
kipsipinnoitteen ja laitoin tilalle uuden tasoitteen. Vanha pinnoite
lähtee parhaiten pois siten että sen ensin kastelee suihkupullolla
ja 10 minuutin kuluttua irrottaa lastalla. Pinnoitteen uusimisessa
oli kova työ, mutta lopputulos oli hieno. Tasoiteaineena oli
Tikkurilan Presto R, jota levitetään maalaustelalla. Kaksi
tasoitekertaa oli tarpeen. Maalaustelalla levittäminen oli paljon
kätevämpää kuin käsilasta. Vuonna 1993 käytin omakotitalossa
tasoiteruiskua sössön saamiseen kattoon. Sujuihan se niinkin, mutta
konevuokraamon vuokra juoksi koko ajan.
Ennen seinien ja kattojen sulkemista molemmin puolin kannattaa
tarkasti keskustella sähkömiehen ja putkimiehen kanssa, että onko
varma että niiden sisälle ei enää tule mitään.
Sisäseiniä tehdessä kannattaa miettiä normaalista poikkeaviakin
ratkaisuja. Tässä työhuoneen seinässä ikkunalasilla varustettu
aukko, jonka läpi työtä tekevä näkee toisen huoneen ikkunan kautta
ulos:

Laatoitus
Seinien ja lattioiden keraaminen laatoitus on mukavaa hommaa, koska
tulos huolellisen työn jälkeen on yleensä hieno. Laattojen myyjillä
(Kaakelikeskus ja Pukkila) on hyvät ohjeet jos ei ole aikaisemmin
asiaa tehnyt, ja niistä löytyy myös luettelot tarvittavista
työkaluista. Niiden lisäksi tärkeä työkalu on tarkka talousvaaka,
jolla voi mitata kiinnityslaastissa oikean suhteen vedelle ja
laastille. Laastipussien ja -säkkien kyljessä on määräohjeet jotka
lähtevät huvittavasti siitä että koko säkki sekoitetaan kerralla.
Kunkin seinä- ja lattiapinnan osalta on aiheellista aloittaa kohteen
tarkalla mittaamisella ja laatoitustyön suunnittelulla. Hyvin
yleistä on, että pinta ei ole aivan suorakulmainen ja lattia on
johonkin suuntaan vino. Tällöin on vältettävä tilannetta, että
reunaan tulee liian kapea ja koko ajan kapeneva laattasuikale.
Pääsääntö on symmetria ja siitä poiketaan puoli laattaa vain jos
reunoihin uhkaa tulla liian kapeat suikaleet. Eteen tai taakse
kaltevat seinät kannattaa tarvittaessa oikaista täytemassoilla
pystysuoriksi.
Kiinnitys- ja saumauslaasteina ei kannata käyttää ns. ammattilaisten
aineita. Ne voivat jähmettyä liian nopeasti tai jäädä epäilyttävän
karkeiksi. Kokemukseni mukaan parhaita kiinnityslaasteja ovat Mira
Z-fix ja Vetonit RF. Saumauslaasteista mielestäni parhaita ovat
Henkel Ceresit CE40 Aquastatic ja Kiillon laastit.
Tässä on työn alla WC-tilan lattia. Laatoitukset on aiheellista
tehdä symmetrisesti siten, että oikeassa ja vasemmassa reunassa on
samankokoiset pätkityt laatat:

Tietoliikenne
Asuntoremonttien yhteydessä kannattaa samalla laittaa
tietoliikenneverkkonsa kuntoon. Kokemukseni mukaan langaton verkko
kyllä yleensä toimii, mutta kun se ei toimi, niin ei ole kivaa.
Siksi jatkuvassa käytössä lankaverkko on ehdottoman tarpeellinen.
Katso täältä lisää.
Jälkiasennuksessa tulevat lisäjohdot kannattaa siistin
yleisvaikutelman takia upottaa seiniin tai piilottaa muuten niin,
että ei ole pintavetoja. Alla kaksi kuvaa, joissa esitetään johtojen
piilottamista kipsilevyseiniin. Seinästä irrotetaan suikaleita
siten, että sähkömies pääsee tekemään johtovedot, ja lopuksi aukot
peitetään samoilla suikaleilla tukien rajakohdat laudanpätkillä.
Harmaat johtoputket sisältävät tietoliikennejohtoja ja valkoiset
sähköjohtoja.


--------------------------------
(sivua muokattu 30.3.2014)