Kotiverkko

Kotiverkot

4G käyttöön

(11.4.2021)
Täällä maaseudulla DNA päätti nostaa reippaasti langallisen netin hintaa, joten päätin kokeilla langatonta nettiä alkaen huhtikuu 2019. Komeat on myyntilukemat (nopeus 300 megaa), kun taas käytännön nopeus on nyt noin 20M / 3M taajuuslukituksen 1800 MHz LTE jälkeen. Mokkula on ikkunalaudalla sisällä ja sen julkisivu osoittaa kohti 4G-mastoa, joka on noin 2 km päässä ja mäki välissä. Loppukesällä ahkeroin ullakolla yhden päivän tehden kulkusiltaa, vetäen antennijohdon seinän viertä, tekemällä sisäkattoon reiän ja vetäen antennijohdon työpisteeseen. Asennuksen jälkeen nopeus oli parhaimmillaan poutasäällä noin 50M / 8M ja tihkusateessa 40M / 2M.

Syksyllä 2020 DNA:n nopeudet laskivat välillä olemattomiksi, esimerkiksi 0.6M /1.4M. Kun pysyi viikkoja huonona varsinkin iltaisin, soitin DNA:lle ja kävin monta pitkähköä keskustelua heidän teknisten asiantuntijoiden kanssa. Jotain pystyivät tekemään, koska olemattomat nopeudet loppuivat ja nyt keväällä 2021 tyypillisiä nopeuksia ovat 20.3/4.5 ja 11.9/5.4. Yksittäisiä arvoja tyyppiä 49.1/9.0 myös löytyy. Joten ovat tavalliset nopeudet samaa tasoa kuin lankaverkossa 2-10 vuotta sitten eli eipä ole edistystä tapahtunut. Näillä lukemilla kuitenkin tulee toimeen.

Inteno VG50A omapäisenä

(11.12.2017)
Emme päässeet langattomaan wlan-lähiverkkoomme, mutta lankaverkko toimi kyllä. Tämä adsl-modeemi on kiinni DNA:n lankapuhelinverkossa. Modeemiin mennessä ensimmäinen ongelma oli, että siihen ei päässyt käsiksi selaimella käyttäen vanhaa tuttua ip-osoitetta. Kokeilemalla selvisi, että modeemin oma ip-osoite oli vaihtunut. Oma vanha admin-tunnus ja salasana kuitenkin toimi. Päästyäni asetuksiin totesin, että wlan-tukiasema oli vaihtanut SSID-nimeään ja verkon salasanaa.

Edelleen selvisi, että modeemin firmware oli vaihtunut OpenWrt-ohjelmistoon. Soitto DNA:n tukeen selvitti, että ainakaan DNA ei ollut tällaista muutosta tehnyt. Mutta kuka kumma sitten? Ehkäpä modeemi vain päivitti itsensä jonkin sisäisen ominaisuutensa ansiosta. Toivottavasti ei kuitenkaan mikään asiaton taho. Lokeista selvisi tarkka ajankohta. Emme olleet silloin kotona.

Turvallisuuden takia vaihdoin varan vuoksi SSD-nimen ihan muuksi kuin aiemmin ja annoin liikenteelle uuden suojaussalasanan. Lisäksi vaihdoin admin-salasanan.

Kotiverkon turvallisuus

(11.4.2021)
Vielä vuonna 2017 piti tosissaan miettiä lähiverkon turvallisuutta, kun siihen oli kytkettynä eri-ikäisiä Windows-käyttöjärjestelmiä (myös XP) ja kaksi Macciä.

Enää ei ole näitä murheita. Lähiverkkoon on kytketty 1-2 Maccia, tulostin ja joko W10 tai W8.1-kone. Windows-koneissa lähiverkon käyttö on tehty niin hankalaksi ja epävarmaksi, että mieluummin turvaudun muistitikkuun. Mutta Macit keskenään kyllä toimivat oikein hyvin. Langattomaan verkkoon ovat yhteydessä lisäksi tyypillisesti kännykät ja iPad.

Oli Macin (Catalina) kanssa juuri mielenkiintoinen ongelma: kun yritin ottaa yhteyttä vaimon Macciin, esille ilmaantui oman Maccini kansiorakenne. Ongelma ratkesi lopuksi siten, että otin yhteyttä IP-osoitteen avulla, minkä jälkeen kaikki toimi. Ilmeisesti IP-yhteyden muodostamalla jotkin asetukset korjaantuivat, koska sen jälkeen ei enää tarvittu ip-osoitetta.

Nettiongelmia

(29.12.2016)
Verkossani oleva Apple Airport Extreme alkoi vilkuttaa oranssia. AirPort-työkalu ilmoitti, että olisi laiteohjelmiston päivitys tarjolla. Nykyinen versio on 7.6.7, joten uusi ilmeisesti olisi 7.6.8. Annoin luvan päivittää. Hetken päästä tuli ilmoitus "Päivitettäessä laiteohjelmistoa tapahtui virhe -6 727". Tämän jälkeen AirPort-työkalu ei löydä laitetta ja merkkivalo on sammunut. Poistin kaikki piuhat ja laitoin virtapiuhan takaisin noin 5 minuutin päästä. Edelleen pimeänä. Sitten tein tehdaspalautuksen (factory reset): kaikki piuhat pois noin viideksi minuutiksi, resetointinappi pohjaan ja virtapiuha paikoilleen, odota minuutti. Ei edelleenkään eloa itse laitteessa. Nyt oli ilta ja nukuin yön yli pitäen Airportista irti kaikki piuhat. Ei aamullakaan toiminut mikään resetointi. Muutin lähiverkon konfiguraation siten, että Airporttia ei tarvita, ajatellen, että tämä 4 vuotta vanha laite on nyt menetetty Applen sotkiessa laiteohjelmiston.

Kokeilin resetointia huvikseni uudestaan kolmen päivän päästä. Nyt yllättäen onnistui factory reset heti aivan ohjeen mukaisin sekuntimäärin. Hylkäsin laitteen kuitenkin varaosahyllyyni, koska uusi verkkokonfiguraationi toimii tämän hetken tarpeisiin oikein hyvin.

(9.10.2016)
Oli noin kolmen tunnin sähkökatkos, ja sen seurauksena Apple Airport:ssa ei palanut merkkivalo lainkaan, vaikka sähköä se kyllä sai. Adsl-modeemissa ei ollut ongelmaa ja netti toimi kun kytkin läppärin suoraan siihen. Kokeilin Airportin kanssa eri temppuja, mutta vasta tämä auttoi: irroita kaikki johdot, laita resetointi pohjaan ja samalla virtapiuha paikoilleen. Nyt ilmaantui keltainen valo, joka ei itsestään muuttunut vihreäksi.

Macistä menin katsomaan (Airport-työkalu) asetuksia, kaikki tuntui olevan ok, ja kun asetukset olivat auki, merkkivalo muuttui vihreäksi. En muuttanut mitään. Poistuin Tallenna-painikkeen kautta, ja merkkivalo oli minuutin keltainen, ja kaikki sen jälkeen ok.

Totesin, että wlan-verkon nimi ja salasana olivat vaihtuneet. Verkon nimessä oli Macin laitenimi. Vaihdoin verkon nimen ja salasanan ennalleen.

(2.8.2016)
Netti oli katkennut ukonilman ja lyhyen sähkökatkoksen yhteydessä, minkä seurauksena modeemin Internet-valo vilkkui punaista. Myöskään testatessa toinen modeemi ei löytänyt nettiä. Tein vikailmoituksen DNA:lle, ja lupasivat hoitaa homman 48 tunnissa. Sillä välin käytimme kännykkää modeemina.

40 tunnin päästä soitti huoltomies, että keskuslaitteessa oli ollut vika mikä nyt on korjattu. Keskustelun aikana totesin, että valo on vihreä mutta kävi välillä punaisella. Huoltomies kertoi että käy tutkimassa meillä asiaa. Ei näkynyt huoltomiestä, joten soitin muutaman tunnin päästä, kun valo oli edelleen punainen. Huoltomies kertoi käyneensä mittaamassa meidän liittymässä, että kaikki on ok. Buuttasin modeemin minkä jälkeen valo oli vihreä. Sen jälkeen Apple Airport ilmoitti, että nattaus on kahteen kertaan. Totesin sitten, että modeemin kaikki asetukset olivat palautuneet tehdasasetuksiin: vanha firmware-versio, admin-salasana on tehdassalasana admin, modeemi on nattaava. Varmaankin DNA:n toimesta tämä oli tehty minulle kertomatta.

Eli ensimmäiseksi piti päivittää firmware. Ennen firmwaren päivitystä otin varmuuskopion sen hetkisestä firmwaresta. Sen jälkeen muutin muut asetukset, mm. modeemi siltaavaksi.

Buuttasin modeemin lopuksi asetuksista ja seuraavaksi käynnistin Apple Airportin. Kaikki oli kunnossa, pääsin nettiin. Mutta vain hetkeksi. Kohta modeemin merkkivalo oli punainen ja Apple Airportin päänäyttö myös kertoi, että nettiin ei pääse. Tein vikailmoituksen DNA:lle. Siellä tutkivat noin 10 minuuttia pitäen linjaa auki ja kesken heidän hommiaan nettiyhteys palasi vaikka modeemin merkkivalo pysyi vielä puolisen tuntia punaisena.

Peruskytkennät

(2.11.2012)
Osa adsl-modeemeista on sellaisia, että oletuksena vain kaksi niiden porttia antaa nattauksen, eli kodin sisäverkkoon paikalliset ip-osoitteet, jotka eivät näy nettiin. Sisäverkossa on aina aiheellista käyttää näitä natattuja, paikallisia ip-osoitteita. Paikalliset ip-osoitteet ovat 192.168.x.x tai 10.0.x.x. Nattaus = NAT = Network Address Transformation.

Edellämainittujen adsl-modeemien kaksi muuta porttia on tarkoitettu esimerkiksi televisioille, jotka tarvitsevat julkiset ip-osoitteet voidakseen ottaa yhteyttä valmistajansa web-palveluihin.

Jos adsl-modeemi (tai 4g-modeemi) on samalla wlan-tukiasema, niin kaikki kotiverkon tietokoneet liitetään modeemiin joko langallisesti tai langattomasti. Lankakytkentöjen välissä voi olla kytkimiä, joiden avulla esimerkiksi 7 tietokonetta, printteriä ym. voidaan liittää modeemin yhteen porttiin. Aina kannattaa käyttää lankaverkkoa, jos mahdollista.

Jos modeemissa ei ole wlan-ominaisuutta, tai sen asemesta haluaa käyttää tehokkaampaa wlan-tukiasemaa, niin tilanne muuttuu. Modeemi konffataan siltaavaksi, ja sieltä vedetään johto ulkoisen wlan-tukiaseman wan-porttiin, ja konffataan ulkoinen wlan-asema natatuksi. Ulkoisen tukiaseman porteista vedetään johdot tietokoneille, printtereille ym. tarvittaessa kytkimien kautta. Toinen vaihtoehto on se, että Wlan-tukiasema määritellään siltaavaksi ja adsl-modeemi nattaavaksi, minkä jälkeen ip-osoitteet edelleen haetaan adsl-modeemista. Kumpaakin tapaa olen käyttänyt, ja valintaan voi vaikuttaa se, millaisia portteja on tarjolla näissä laitteissa.

Edelläkerrotut kytkennät takaavat sen, että kaikki verkon tietokoneet, tulostimet ja muut laitteet ovat samalla ip-osoitealueella esimerkiksi 192.168.0.2 ... 192.168.0.254 tai 10.0.1.1 ... 10.0.1.254 ja ne voivat nähdä toisensa.

Lankaverkon asennus remontissa

(2.11.2012)
Asuntoremonttien yhteydessä kannattaa samalla laittaa tietoliikenneverkkonsa kuntoon. Kokemukseni mukaan langaton verkko kyllä yleensä toimii, mutta kun se ei toimi, niin ei ole kivaa. Siksi jatkuvassa käytössä lankaverkko on ehdottoman hyödyllinen. Vuoden 2011 asunnon täysremontissa asennutin jokaiseen huoneeseen 1-4 tietoliikennerasiaa, myös keittiöön. Sähkömies teki johtojen vetämisen ja rasiakytkennät, mutta minä tein kipsilevyseiniin tarpeelliset aukaisut ja takaisinsulkemiset, jotta tietoliikennepiuhat saatiin piilotettua seinien sisään.

Oheisena on kuva tietoliikennekeskuksesta eteisen hattuhyllyn yläpuolella. Vanhassa taloyhtiössä asuntoihin tulee vain puhelinjohdot. Adsl-pistokkeen perässä on adsl-modeemi ja 8-reikäinen kytkin. Sähkö- ja puhelinjohdossa on ylijännitesuoja. Nyt syksyllä talon alakertaan tulee Elisan korttelikuitu ja meillä netin nopeus on tasaisesti 50M / 10M. Ihmeellistä, että vanhojen puhelinjohtojen läpi kulkee tällainen nopeus.
Tietoliikennekeskus

Varautuminen jännitepiikkeihin ja sähkökatkoksiin

(5.8.2020)
Kotiverkkoa rakennettaessa kannattaa huolella miettiä tilanne, että tulee sähkökatkos, jännitepiikki sähköverkosta tai jännitepiikki puhelinverkosta. Sähköverkosta voi tulla jännitepiikkejä ukonilmalla tai kun sähköt palautuvat katkoksen jälkeen. Laitteille hyvin kohtalokas voi olla noin sekunnin pituinen sähkökatkos. Puhelinverkon jännitepiikit liittyvät ukonilmoihin, harvoin muuhun.

Akulla varustettu ups-laite suojaa hyvin tietokoneen ja näytön sähkökatkokselta ja muilta häiriöiltä. Keskeneräisen työn ehtii tallentaa ja koneen sammuttaa hallitusti. Noin 100 eurolla saa hyvin toimivan laitteen, esimerkiksi Eaton 3S700. Hyvin tämä meillä on suojannut tietokoneet, vaikka erilaisia sähkökatkoksia on välillä lähes päivittäin. Ukkosilla kyllä kannattaa katkaista sähköt laitteisiin johtavista sähköjohdoista kokonaan ja irroittaa adsl-modeemista puhelinjohto (tai vähintään tietokoneista lan-verkon johto).

Ilman akkua olevia ylijännitesuojia meillä on mökillä käytössä mm. modeemille, pakastimille, jääkaapille ja telkkarisysteemille. Eivät ne aina ole suojanneet vahingolta, mutta onneksi vahingot ovat olleet harvinaisia. Jos arvokas laite kärähtää, niin kannattaa yrittää hyödyntää ylijännitesuojan valmistajan takuuta. Työhuoneen pääpistokkeissa, sähkökeskuksessa ja sähköpäätaulussa on lisäksi erityiset komponentit, jotka estävät ylijännitteen kulun (teetimme ne vuonna 2017).

Vuoden 1993 jälkeen ukkonen ja virtapiikki ovat tuhonneet minulta kaksi lankapuhelinta, kaksi adsl-modeemia, yhden valvontakameran ja yhtä pakastinta epäilimme. Lankapuhelimet ja toinen adsl-modeemi meni aikana, kun käytössä ei ollut ylijännitesuojia.

-------------------------
(sivua muokattu 11.4.2021)