valkovuokkoja

 Pääsivu  | Kasvien kerääminen |  Puutarha  |  1980-luvun atk  |  Pyöräily  |  Valokuvaaminen  |  Tietotekniikka  |   Remontti

Kasvien kerääminen ja tunnistaminen

Monet ovat kouluaikanaan tutkineet ja keränneet luonnonkasveja. Minuun tämä harrastus tarttui uudestaan siinä vaiheessa kun omien pienten lastemme kanssa liikuimme luonnossa ja tarkastelimme kukkia.

Tällä hetkellä harrastukseni koostuu seuraavista osista:
Aluksi olin tarkka siinä, että kokoelmaan päätyy vain luonnonvaraisia kasveja. Enää en pidä tätä rajoitusta, vaan mukana on myös esimerkiksi narsisseja kotipihasta. Kokoelmaa olen kartuttanut mm. kodin läheisyydestä ja loma- ja työmatkoilla Suomessa ja ulkomailla.

Annatko apua kasvien tunnistamiseen! Ohessa on luettelo kokoelman kasveista, joita en ole tunnistanut.

Näytteiden ottaminen

Kerään näytteet A4-kokoisille kartonkiarkeille. Virallinen koko olisi A3, mutta se on hankala matkoilla ja säilyttämiseen. Olen tehnyt yksinkertaisen kasviprässin rimalevystä, ruuveista ja siipimuttereista. Kuivausarkit on väliin taitettu sanomalehdistä. Kasvi asetellaan huolella kuivausarkille niin että ei tule taitoksia ja haarat erottuvat kauniisti. Prässiä ei kiristetä liian tiukkaan, ja tarvittaessa 12 tunnin kuluessa kasvin asettelua voi korjata.

Koska kokoelmassani on noin 1000 eri kasvia, niin en suoraan muista puuttuuko joku kasvi kokoelmasta tai onko siitä ennestään huonokuntoinen yksilö tai heikkotasoinen kuva. Tätä varten Herbaario-sovellukseni tekee taskussa pidettävän vihon ("kesävihko") ja kännykkään luettelon, joissa on tiedot kokoelman kasveista.

Matkoja varten minulla on lisäksi miniprässi, jossa kasvit säilyvät vuorokauden verran. Se on kovakantinen ohut kirja, jonka väliin on taitettu sanomalehtiä ja ympärillä on kuminauhoja.

Prässissä kasvit kuivuvat noin viikossa. Poistan ne prässistä ja asettelen A4-arkeille kasvi kerrallaan odottamaan tarkempaa määritystä ja tietokantaan viemistä. Arkeille lopuksi kiinnitän kasvit teipillä ja kirjoitan tiedot arkin oikeaan alanurkkaan. Lisäksi skannaan näytteet tietokantaan, koska sillä tavoin itse näytekokoelmaa tarvitsee harvemmin avata.

Tieteellisesti pätevät näytteenotto-ohjeet löytyvät Kasvimuseon julkaisemasta Retkeilykasviosta.

Valokuvaaminen

Olen valokuvannut kasveja pitkään, ja aikaisemmin värinegatiivifilmille järjestelmäkameralla (Minolta SR-1 vuodelta 1966). Nykyään käytän tietysti digikameraa. Valitettavasti vieläkään ei saa kohtuuhinnalla digikameraa, jossa olisi yhtä hyvä etsin ja syvyysterävyyden hallinta kuin vuosimallin 1966 filmikameralla.

Valokuvattavia kohteita valitsessani käytän edellisessä kohdassa mainittua kesävihkoa tai kännykkälistaa. Sen lisäksi otan kuvia kaikista kohdalle sattuneista kasveista, jotka ovat tavalla tai toisella oikein edustavia, valaistus on hyvä, eikä tuule sanottavasti. Paras kuvauskeli on tuuleton, valoisa pilvipouta.

Lopuksi valitsen otoksista parhaat, vertaan niitä tietokannassa aiemmin oleviin ja täydennän kokoelmaa herbaario-sovelluksella. Valokuvia en tulosta vaan ne ovat vain digimuodossa tietokoneessa.

Herbaario-sovellus

Tämä on omatekoinen sovellus, jossa säilytän tietoja kasvikokoelmastani ja voin tehdä monipuolisia hakuja. Ensimmäisen version tein Commodore 64:lle 1980-luvun alkupuolella. Seuraavat versiot tein Amigalle ja nyt käytössä on kaksi sovellusta, toinen Windows-PC:ssä ja toinen Macissä. Molemmat sovellukset käyttävät samaa SQLite-tietokantatiedostoa. Katso tarkemmat tiedot täältä.

Sovelluksella on seuraavia ominaisuuksia:
Tällä hetkellä (alkukesä 2017) kokoelman laajuus on:

Lukumäärätietoja herbaariosta

Kuvia kasveista

Tässä muutama esimerkki kokoelmassa olevista valokuvista:

Mäkikattara, pieni
      kuva    
Mäkikattara Suomenlinnassa. Suurempi kuva

Säderusokki, pieni
Säderusokki Laaksolahdessa. Suurempi kuva

Luhtakuusio, näyte,
      pieni kuva
Luhtakuusio, näytteestä skannattu kuva. Kasvi on otettu talteen Kesälahdelta. Suurempi kuva

-------------------------------
(sivua muokattu 22.6.2017)