Pääsivu  |  Kasvien kerääminen  |  Puutarha  |  1980-luvun atk |  Pyöräily  |  Valokuvaaminen  |  Tietotekniikka  |  Remontti

1980-lukua

Tietokoneen rakennussarjat

Vuoden 1981 alussa näin vaimoni veljellä rakennussarjasta kootun tietokoneen (kuva alla). Sen jälkeen selvittelin harrastajien englanninkielisistä lehdistä alan tilannetta ja kehitystä. En kuitenkaan hankkinut itselleni rakennussarjaa, koska pian selvisi että markkinoille on tulossa edullinen valmis mikrotietokone harrastajille. Niinpä hankin VIC-20:n heti kun se tuli Suomessa myyntiin (katso lisää jäljempänä)

 Rakennussarjasta tehty tietokone ja lapsi  Suurempi kuva


Talouden raportointisovellus

Työpaikalla 1980-luvulla yksikön esimiehenä minulla oli jatkuva työläs tehtävä: Valtion Tietokonekeskuksen monta kertaa vuodessa tulostamista suoritteiden markka- ja lukumäärälistauksista piti kerätä ja laskea olennaiset tiedot toimintakertomuksia, tulevan vuoden arvioita,  aiheryhmäkohtaisia kehittymisarvioita ja toimintasuunnitelman seurantaa varten. Totesin, että tätä oli älytöntä tehdä kynällä, paperilla ja pöytälaskimella ja niinpä tein työtäni helpottamaan keväällä 1984 sovelluksen Commodore-64:lle. Sovellukseen vein käsin neljä kertaa vuodessa olennaiset numerot paperilistauksista, mikä oli vain parin tunnin työ tarkastuksineen.

Siirsin sovelluksen talvella 1987 Amigalle ja tekemäni muunnossovelluksen avulla muunsin Basic-kielisen lähdekoodin C-kieliseksi lähdekoodiksi. Käytin sellaista C-kieltä, että sama lähdekoodi kelpasi sekä Amigalle että PC/AT:n TurboC:lle, vain header-faileissa oli eroja. Näin minulla oli sovellus käytettävissä sekä kotona että työpaikalla.
Sovellus kehittyi koko ajan hieman organisaatio- ja tehtäväaluemuutosten mukana ja se oli käytössä syksyyn 1995 saakka.

Paineastioiden mitoitussovellus

Työpaikalla yksikössäni oli käytössä Commodore SX-64:lle SimonBasicillä tehty laskentaohjelmisto, hankittu syksyllä 1985. Tein sovellukselle "tulostusajurin" eli sovelluspätkän, jonka avulla laskentatuloksia saatiin tulostettua työpaikan printterille.

Seuraavassa kuvattuja sovellustöitä tein harrastuksena työpäivien jälkeen kotona.

Vuonna 1987 työpaikalle alettiin hankkia PC-mikroja ja tuli ajankohtaiseksi saada laskentaohjelmisto toimimaan näissäkin, jotta emme olisi vain yhden tietokoneen varassa. Siirsin sovelluksen Basic-koodin lankoja pitkin Commodore 64:stä RS-porttien kautta Amiga 1000:lle käyttäen Kermit-tietoliikenneohjelmaa molemmissa päissä.

Amiga 1000:lla tein sovelluksen muunnostyön Basicille, joka täytti sekä Amigabasicin että GWBasicin rakenne- ja käskykantavaatimukset. Ohjelmarivejä oli tuhansia ja niissä monimutkaisia matemaattisia kaavoja, joten tein muunnostyötä varten sovelluksen. Tuloksena oleva sovellus toimi sekä Amigassa että PC:ssä, mikä oli tärkeää, jotta saatoin tehdä tarpeelliset käytettävyyden parantamiset ja muut testaukset iltaisin kotona.  Siirto Amigasta PC:hen oli monivaiheista, koska Amigassa on korppuasema mutta PC:ssä lerppuasema, joten siirto tehtiin Kermittien avulla koneesta toiseen. Ennen siirtoa piti apuohjelmalla muuttaa Amigan rivin päätemerkit LF  PC-DOSin tarvitsemaksi yhdistelmäksi CR+LF.

Basic-kielinen sovellus oli käytössä 1987-1990, minkä jälkeen muunsin sovelluksen C-kieliseksi toimimaan uudemmissa PC-mikroissa ja HP-Unix-keskustietokoneessa. Tein muunnostyön kotona Amiga 1000:ssa ja Toshiba 1600:ssa, joiden välillä tietojen siirto oli helppoa, koska molemmissa oli korppuasemat. Tosin korppujen tietomuodot olivat erilaisia, joten tarvittiin Amigassa Dos2Dos-sovellusta muuntamaan korppumuodosta toiseen.

Käytin muunnoksessa tekemääni sovellusparia, joka muunsi Basic-kielisen koodin C-kielelle. Parissa kuukaudessa laskentasovellus saatiin käyttöön uusissa PC-mikroissa, ja viikkoa myöhemmin HP-Unix-keskuskoneelle, josta sitä voitiin käyttää tyhmillä päätteillä. Sovelluksesta oli kaksi lähdekoodiversiota: yksi PC-mikroille (Turbo C:lle) ja toinen Amigalle ja HP-Unixille.

Sovellus oli käytössä ainakin vuoden 1995 puoleenväliin.

BBS-purkit ja internetin nousu

Vuonna 1985 sain kuulla ns. boxeista, joihin voi ottaa yhteyttä tietokoneilla puhelinverkon kautta. Hankin sitä varten huiman 300 baudin (bittiä sekunnissa) nopeudella toimivan modeemin. Yhteydenotto boxeihin oli hankalaa, kun minulla ei ollut sopivaa pääteohjelmaa. Niinpä tein sellaisen itse Commodore 64:lle. Ohjelmalla pääsi lukemaan, uploadaamaan ja downloadaamaan tietoja  boxeista/boxeihin, ja sen aikakriittisin osuus oli kirjoitettu konekielellä, muu osa Basicillä. Ohjelma jopa julkaistiin Apu-yhtiön Printti-lehdessä (14 / 1985), jonka "nettipalvelu" oli Honey-niminen boxi, jonka nimeksi tuli myöhemmin VAXI.

Parin vuoden päästä vaihdoin modeemin nopeampaan 1200 baudin modeemiin ja boxeissa käyminen muuttui suorastaan luksukseksi. Suuri ongelma oli, että useimpiin boxeihin oli vain yksi puhelinlinja, ja numero oli usein varattu. Firmojen ja yhdistysten pitämiin boxeihin saattoi olla useita, jopa 10 linjaa. Usein olinkin yhteydessä boxeihin vasta myöhään illalla tai yöllä, kun useimmat ihmiset olivat jo menneet nukkumaan.

Oheisessa tiedostossa on luettelo boxeista vuodelta 1991.

VIC-20 ja Commodore 64

Syksyllä 1982 hankittu VIC-20 ja  syksyllä 1983 hankittu Commodore 64 päästivät harrastukseni kunnolla vauhtiin. Näiden koneiden kanssa oli oheislaitteena nauhuri ja C-64:n kanssa melkein heti lerppuasema. Tein runsaasti pieniä ohjelmia, joissa tutkin koneiden ominaisuuksia ja ohjelmoitavuutta. Lisäksi tein pikkuohjelmia, joilla hauskuutin lapsiamme. C-64:llä tein sovelluksia, jotka olivat Basicin ja konekielen yhdistelmiä, ja POKE oli ahkerassa käytössä, myös pääteohjelman, jota on kuvattu edellä. C-64:lla tekemiäni hyötysovelluksia on kuvattu edellä.

Lisäksi kirjoittelin vuonna 1985 uuteen MikroBitti-lehteen konekielellä ohjelmointiin opastavia juttuja.

Amigaan siirtyessäni möin pois molemmat koneet ja kaikki nauhat ja lerput, enkä jättänyt itselleni niistä mitään. Tämä on harmittanut jälkeenpäin, koska vanhoja ideoita olisi ollut hauska kokeilla emulaattoreilla.

Amiga 1000 ja 2000

Joulukuussa 1986 hankittu Amiga 1000 oli mitä monipuolisin työkalu. Siihen hankin vuosien kuluessa huiman 100 MB kiintolevyn ja 4 MB keskusmuistia. Pari vuotta myöhemmin hankittuun Amiga 2000:een asensin 40 MB kiintolevyn ja myös 4 MB keskusmuistia. Kiintolevyt tai niitä ohjaavat ajurit eivät olleet luotettavia ja levyjä piti usein korjata (kirjoittaa omatekoisella ohjelmalla suoraan sektoriin) tai alustaa uudelleen.

Näillä koneilla tuli vuosina 1986 - 2004 puuhailtua kaikenlaista:
Ohjelmointiprojekteista kiinnostavimmat olivat seuraavat:
Videoeditointia varten hankimme vuonna 1989 lomamatkalla Saksasta PBC Genlockin (kuva alla). Laitteen avulla voitiin yhdistää Amigan kuvia videosignaaliin ja korjata kopioitavan videosignaalin laatua. Laitteen kanssa teimme koko joukon alku- ja välitekstejä ja -kuvia perhevideoihin, vaimo oli näissä taitava ja sitkeä. Meillä oli SVHS-videolaitteet, mikä auttoi pitämään jonkinlaista laatutasoa. Mutta lopputulos oli melko alkeellinen kun vertaa nykyisillä digivideokameroilla ja Movie Makerillä aikaansaatavaan.
 PBC Genlock

Useimmat Amigalla tekemäni sovellukset ovat tallessa, ja olen saanut niitä toimimaankin Amiga-emulaattorissa (Amiga Forever).

Toshiba 1600

Toshiba oli minulla käytössä 1989 - 2004. Lopuksi siihen olisi pitänyt hankkia uusi akku, koska kone ei suostunut enää pysymään käynnissä vaikka virtajohto oli seinässä, ja näyttö oli hyvin himmeä. Tekniikka oli 80C286-prosessori, kellotaajuus 6 MHz, 1024kB RAM, 20 MB kiintolevy jonka saantiaika 27 ms, MS-DOS 3.3, harmaasävynäyttö 16 sävyä 640x400, sisäinen 3,5" levykeasema, paino 5,2 kg. Tämä oli minulla itse ostettu opiskeluväline, jolla perehdyin PC-maailmaan syvemmin kuin mitä työpaikalla olisi ollut mahdollista ja harrastuksena kehittelin myös työpaikan sovelluksia. Koska käytin sitä myös työmatkoilla, siihen oli asennettu työpaikan toimesta WordPerfect.

Tein tähän C-kielellä kuvankäsittelyohjelman, joka näytti Toshiban näytöllä Amigan IFF-kuvia. Yhteys Amigaan vaati myös ohjelmointia. Lisäksi tein printteriajurin, jotta Toshiballa saattoi tulostaa matriisitulostimelle. Monet Amigalle C-kielellä tekemäni ohjelmat korjasin muotoon, että ne toimivat myös Toshibassa. Eräällä Keski-Eurooppaan suuntautuneella lomamatkalla tein tilinpitosovelluksen, johon syötit menomme ja valuuttakurssit, ja sain ajankohtaisen menotilanteen Suomen markkoina.

Osborne 486

Osborne hankittiin käytettynä vaimoni ystävän työpaikalta 1000 markan hintaan 5.8.1997. Koneen prosessori oli 80486 (25 MHz), 20 MB keskusmuisti, 124 MB kiintolevy. Tässä tein osaksi samoja hommia kuin Toshiba 1600:ssa, eli ohjelmointia eri aiheista. Lisäksi hankin huimaavan 2 GB kiintolevyn, jota yritin asentaa koneeseen. Lopuksi sain selville, että koneen emolevy ei hyväksy näin suuria kiintolevyjä, eikä saatavissa ollut apukortteja hoitamaan ongelmaa. Romutin koneen runsaan neljän vuoden käytön jälkeen.

Tämän koneen kanssa aloitin Linux-harrastuksen. Jostain sain ilmaiseksi tarpeellisen softan niin että lopuksi koneessa oli toimiva Linux-järjestelmä, jossa tein yksinkertaisia ohjelmointiprojekteja. En muista enää eikä ole tietoja tallella mistä Linux-versiosta oli kyse. Herbaariosovellustani kehitin koneessa Java-kielisenä.

(Sivua muokattu 26.3.2016)